Wanderlust

Minä rakastan matkustamista. Matkustusintoani ruokittiin jo lapsena kun matkasimme perheen kanssa joka kesä uuteen paikkaan. Yksi kesä viisihenkinen perheeni pakkautui autoon ja ajeli ympäri Keski-Eurooppaa kuukauden ajan. Pidimme siskoni kanssa matkapäiväkirjaa oudoista majatalojen naapureista ja nipistelimme toisiamme tylsistyneinä auton takapenkillä.

 

19-vuotiaana minulla ei ollut hajuakaan, mitä seuraavaksi haluaisin tehdä, joten lähdin au pairiksi Tukholmaan. Se oli hyvä ratkaisu, koska minun ei tarvinnut kantaa huolta mistään. Oli katto pään päällä kaikilla mukavuuksilla. Palkaksi hoidin hemmoteltuja lapsukaisia ja painoin mieleeni, miten en ikinä aikoisi omia muksujani kasvattaa;). Jäin Tukholmaan vielä toiseksi vuodeksi "kunnon" töihin. Reipastuin ja itsenäistyin.

Suomeen paluun jälkeen jatkoin opiskelua ja lomareissuja aina kun vain sain raapaistua rahat kokoon. Mieluummin lähdin viikonloppulomalle Roomaan kuin ostin uuden telkkarin. Opintolainalla rahoitettiin monta reissua. Yliopistossa lähdin vaihtoon jenkkeihin ja rakastuin maahan. En kokenut minkäänlaista kulttuurishokkia, koska kaikki oli juuri sitä samaa, mitä oli itseensä imenyt telkkarista koko elämänsä. Tunsin olevani pitkällä lomalla, koska paikallinen yliopisto-opiskelu oli niin leppoisaa ja tentteihin ei tarvinnut pahemmin lukea.

 

Miehen kanssa sielujen sympatian sinetöi molempien matkustusinto. Hänkin oli ollut jenkeissä vaihdossa ja briteissä töissä! Molemmat päädyimme töihin, joissa saa reissata. Se tosin ei ole läheskään yhtä mukavaa kuin lomareissut;)

Tänään taas lähdetään. Säätiedotus on lupaillut joka päivälle hellettä ja aurinkoa. Odotan näkymää hotellin ikkunasta, myöhäistä aamiaista, loikoilua uima-altaalla, kiireetöntä notkumista katukahviloissa, päämäärätöntä vaeltelua nähtävyyksissä, vilvoittelua isoissa ostoskeskuksissa ja jokiristeilyä. Mukaan pakattu monta purkkia aurinkorasvaa ja ballerinat, joilla jaksaa taivaltaa kilometrejä ilman rakkoja.
 I´m ready!

kuvat: weheartit.com

Hyvää viikonloppua!

Sisustukseen sulautuva rikkaimuri

Meidän ruokailutilan nurkassa nököttää rikkaimuri. Se on sen verran sulavalinjainen ja väriltään sopiva, että sulautuu sisutukseen.

Rikkaimuri on käytössä joka päivä, niin paljon me murustamme syödessä. Minä murustan hapankorppua ja poika kauhoo muroja suuhunsa suurpiirteisesti. Isot siivoukset hoidamme keskuspölynimurin avulla, mutta pitkää letkua ei jaksa joka ripauksesta kaivaa esille. Rikkaimurista voi ottaa irti pienemmän imuriosan, jolla voi imaista vaikka pöydälle kaatuneet murot. Isomman imurin suuosassa on valo, joka johdattaa murujen perään pimeämmissäkin nurkissa.

Tämän masiinan avulla onnistun luomaan illuusion roskattomasta kodista ja silti ei tarvitse siivota joka päivä hiki hatussa;)

Nyt pakkailujen pariin, huomenna meikäläiset suuntaavat lomareissuun:)

Paras raparperipiirakka

Koska meillä tuota raparperia riittää puutarhassa, olen kokeillut erilaisia raparperipiirakkareseptejä. Paras resepti yksimielisen raadin mielestä oli Kotilieden julkaisema Herkullinen raparperipiirakka. Peruspiirakkaan verrattuna tässä reseptissä tuli raparperien kaveriksi päälle vielä vaniljatuorejuustoseos, joka toi lisää makua piirakkaan. Ei välttämättä kaipaa vaniljavispiä tai jätskiä lisukkeeksi, mutta me herkkusuut söimme sen vaniljavispin kera.

Herkullinen raparperipiirakka (Kotiliesi)

Pohja

150 g voi tai margariini

1 dl sokeri

1 muna

0,5 dl vettä

3 dl vehnäjauhoja

2 tl vaniljasokeria tai kardemummaa

1 tl leivinjauhe

Täyte

5 dl raparperipaloja

0,5 dl sokeria

2 munaa

200 g vaniljatuorejuustoa

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja sokeri. Lisää muna ja vesi sekä jauhot, joihin on sekoitettu vaniljasokeri tai kardemumma ja leivinjauhe.

Leivitä taikina 26-senttisen piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Kaada raparperipalat vuokaan. Mausta sokerilla. Sekoita munat ja vaniljasokeri tuorejuustoon tai ranskankermaan. Kaada seos vuokaan ja kypsennä piirakka 200-asteisen uunin alaosassa noin 30 minuuttia.

Hurvittelupäivä

Tänään on kiva päivä. Lähdemme viettämään pojan kanssa huvipuistopäivää ja illalla tulee mies työmatkalta. Kaveri voitti huvipuistopaketin ja sai ottaa mukaan muitakin, joten pääsemme tänään hurvittelemaan kaikki kulut kustannettuina. Poitsu suunnitteli haastavansa minut vuoristorataan ja kummitusjunaan. Saa nähdä, kestääkö pääni kaikki pyöritykset.

Yksi heikkouteni on kauniit lasiastiat. Hamstrasin yllä olevia purkkeja kaksin kappalein Anttilasta. Pidimme juhlat pari viikkoa sitten ja tuolloin purkit olivat karkkibuffetissa. Luonnollisesti täynnä karkkia. Alla oleva tarjoiluastia on Ikeasta. Se on ollut paljon käytössä. '

Kirsikkapuu on alkanut kukkia. Kirjastohuoneen ikkuna on kirsikkapuun takana ja kirjoja lukiessa on välillä kiva vilkaista ulos ja uppoutua nättiin maisemaan.

Leppoisaa sunnuntaita!

Sweet Saturday

Ihanaa, aurinkoa ja lämpöä on juuri tarpeeksi, että voi loikoilla terassilla paahtamassa nahkaansa. Mies on työmatkalla ja poitsu kaverin luona yökylässä, joten käytin tilaisuuden hyväkseni ja pyöräilin herättyäni salille spinniin. Hain paluumatkalla kaupasta salaattivärkit ja nautin salaatin terassilla taustamusiikkina etäinen ruohonleikkurin ääni. Kesäfiilis<3

Salaatissa oli rucolaa, tomaattia, kurkkua, tuoretta ananasta ja mansikkaa sekä viinirypäleitä ja fetajuustoa. En syö ikinä itseäni irti fetajuustosta, se on vain niin hyvää.

Raparperia riittää edelleen puutarhassa. Eilen tekemäni piirakka on jo kadonnut, joten voisin tehdä toisen eri ohjeella. Aurinkoista lauantaita!

Viisitoista ikkunaa

Tänään pesin alakerran kaikki 15 ikkunaa. En ole  mikään innokas ikkunanpesijä, mutta kyllähän se alkoi sujua kun vain ryhtyi hommaan. Meillä on jännät ikkunat, jotka ovat perusikkunoita hieman helpommat pestä, koska lasit ovat yhdessä ja pestäviä pintoja tulee vain kaksi. Osa ikkunoista on kiinteitä avaamattomia kuten eteisen ikkunat. Loput ikkunoista avautuvat niin, että ulkopuolen saa käännettyä sisäpuolelle. Valkoiset ristikot saa irroitettua helposti pesun ajaksi ja olipa niihinkin kertynyt kunnon pölykerrokset.

Olen pitkään miettinyt, miten somistaisi etukuistia, ettei siitä kuitenkaan tulisi liian täysi. Jotain olisi vielä kiva keksiä puksipuiden kaveriksi.

Tänään on ollut ihana lomapäivä. Nukuttiin pitkään ja syötiin aamiaiseksi muroja tuoreiden mansikoiden kera. Poika ei valittanut tylsyyttään kun sai kaverin koko päiväksi kylään. Minä sain puuhailla rauhassa keittiössä ja kokeilin uutta raparperipiirakan reseptiä. Hyvää tuli! Sisko tuli kylään ja tehtiin yhdessä lounasta ja nautittiin piirakasta aurinkoisella terassilla. Sen jälkeen jaksoikin pestä ne viisitoista ikkunaa.

Raparperia

Ensimmäinen kesälomaviikko on alkanut ihan mukavasti, vaikka säissä onkin toivomisen varaa. Seuraavan kerran minä ja poitsu palataan kouluun ja töihin elokuun puoli välissä. Miehen loma alkaa vähän myöhemmin ja sitten lähdetään reissailemaan. Olen tykästynyt muratteihin ja ostin taas uuden kun edelliset nuupahtivat vanhassa asunnossa. Yllättävän herkkiä nämä muratit. Tai sitten minä vain olen surkea kukkien hengissäpitäjä;)

Olemme seuranneet mielenkiinnolla, mitä kaikkea uudesta pihasta löytyykään. Täydet propsit talon edellisille asukeille, jotka ovat tehneet ihanan viihtyisän puutarhan. Tästä aiheesta myöhemmin lisää. Tein oman pihan raparpereista ihanaa mansikka-raparperikiisseliä, joka oli niin hyvää, että katosi päivässä parempiin suihin.

Mansikka-raparperikiisseli

1 l vettä

7 dl raparperia

4 dl mansikoita

1 dl sokeria

3/4 dl maizenaa

tai perunajauhoja

Kiehauta vesi kattilassa ja lisää kuoritut ja pilkotut raparperit sekä sokeri. Anna kiehua lisää ja lisää mansikat. Sekoita maizena/ perunajauhot kylmään vesitilkkaan ja kaada ohuena nauhana sekoittaen joukkoon. Kiehuta pari minuuttia ja nosta vetäytymään. Nauti kermavaahdon kera.

Dining room area

Alakerran pintaremppa on viimein valmis ja kaikki tavarat paikoillaan. Alakerran puunvärinen katto maalattiin valkoiseksi. Meni muuten yllättävän nopeasti tämä puuha kun oli tarpeeksi monta tekijää; miehen isä ja minä sudittiin sivuja, veljeni veti telalla ja mies pensselillä perästä. Yhden päivän aikana saimme maalattua koko alakerran kahteen kertaan.

Lattialistat maalattiin, koska olivat jo niin kuluneet. Kattolistat olivat aiemmin ohutta puunväristä listaa ja sen tilalle laitettiin ihan uudet listat.

Aiemmin pohdin keittiönpöytää tässä postauksessa. Päädyimme lopulta Stemma Vintage -ruokapöytään, jota valmistetaan Pohjanmaalla.

Pöydässä on valmiiksi kulumisen jälkiä. Tilasin meidän pöytämme kuluttamattomalla kannella, koska niitä jälkiä tulee varmasti ajan kanssa ihan omasta takaa;)

Helppo ja halpa astiakaapin updeittaus onnistuu uusilla nupeilla. Löysin kyseiset kaunottaret paikallisen sisustusliikkeen alelaarista.

 Takka jakaa mukavasti ruokailutilaa ja olohuonetta. Yksi asia, johon rakastuin ensimmäisenä meidän uudessa kodissa, oli juurikin tämä takka.

Indiskasta hankittu lasilyhty, jonka sai muunnettua lampuksi, majaili vanhassa kodissa meidän makuuhuoneessa. Täällä se sai arvoisensa paikan ruokapöydän yläpuolelta.